Kuinka todennäköistä on, että juuri kun on saanut kuvat liitettyä vaikeimman kautta ja osan lähes kirjoitettua, koko roska kaatuu parin millin ohiklikkaukseen? Niinpä. 

Nyt kuitenkin tänä kauniina sunnuntai-iltana sain viimein otettua itseäni niskasta kiinni ja raahauduttua koneen ääreen kirjoittamaan. Jos bongaatte rivien välistä hienoista katkeruutta tai silmäänne pistää vittuuntunut lause, se todennäköisesti johtuu juuri tästä traagisesta onnettomuudesta. 

No, mutta se siitä sitten! Nyt varoittelen hieman osan sisällöstä. Opettelen siis käyttämään sekä kuvanmuokkausohjelmaa, että frapsia ja samaan aikaan myös vuodatusta, joten virheitä, tuhruja ja punaisia reunoja tulee näkymään. Toivottavasti nyt kukaan ei kuitenkaan saa mitään kohtausta huomatessaan, että kirotusvihreitäkin löytyy. Teitä on nyt varoitettu. 

En tiedä mistä syystä juuri minun simini sattuvat olemaan äärettömän pervoja. Se on osasyy siihen, miksi tässäkin osassa näkyy alaston sim. Älä peljästy, eivät ne tule nakuilemaan kokonaista viittä sukupolvea. Ainakin toivon niin.

Noh, lukemaan siitä!

***

 

 

Tässäpä meillä viisaan näköinen yksilö. Raitapaidan nimi on Irmel Plume, ja hän toimii suvun aloittajana. Mieltymyksiä sun muita pikkuseikkoja en tällä hetkellä muista (heh), mutta junailin neidin peukutukset siten, että tietotavoitteiset simit kiinnostavat. Lienee selvää, minkä takia (; (Epätietoisille vinkvink, vihreät miehet)

​

"En minä tuollaisia pihavaloja tahtonut!" keesi parkui, kun ostin pari spottivaloa kuvaa valaisemaan. Ole sitten pimeässä. 

 

Tähän väliin tungen kaksikuvaisen taloesittelyn. Tosiaan kerkesin naikkoselle jo tuon talon rakentamaan ja vaikka mitä muuta kivaa ensimmäisellä pelikerralla (jolloin unohdin täysin kuvata, hups), joten älkää ihmetelkö nopeaa toimintaa.

Söpö sinkkutalo, eikös. Nokkelimmat ehkä bongasivatkin suloisen kukkapuskan sinkkukeittiön sinkkupöydällä. 

Irmelin energiapalkki hehkui punaisena, mutta koska nainen oli aiemmin hankkiutunut eroon töistään, passitin hänet istuttamaan parit tomaatintaimet etupihansa kukkapenkkiin. Pitäähän se leipä jollain tavalla ansaita pöytään. 

Pääsihän se keesi lopultakin nukkumaan. Kauniit unet!

****

 

 

Aamulla Irmel heräsi ovikellon sulosointuihin. Kukahan se? 

Tadaa! Herra Eljas Laakso, johon Irmel on iskenyt silmänsä. Persoonallista mieskauneutta, sanoisin. 

Siveellinen tervehdys Irmelin tyyliin. Eljas ei taida olla penaalin terävin kynä ilmeestä päätellen.

Päätin kerrankin luottaa pelin ACRn (kutsun Artoksi) hellään huomaan, mutta mitä kävikään? Molemmat karkasivat omille tahoilleen. Perhanan Arto, toimii vaan kun itse haluaa. 

 

Annoin simien temmeltää hetken omissa puuhissaan kuvitellen, että ehkä ne kohta siitä havahtuvat ja huomaavat toistensa olemassaolon. WRONG. Olisivat jatkaneet useammankin tunnin, jollen olisi vähän tuuppinut heitä samaan huoneeseen. 

Irmel, televisiosi on linssilude. Saatiinpas ne saman katon alle asustelemaan. Eljas toi mukanaan pikaruokalan vuoropäällikön palkkapussin, huimat 15000 simeleonia!

 

Pakollinen nassukuva. Aika suloinen, vaikka itse sanonkin (:

 

Ahaa, Arto toimii jälleen. 

Eljas-parka katsoi salkkareita autuaan tietämättömänä siitä, mitä seinän takana tapahtuu.

 

"Eljaaaaaaaas..." 

"HERRANJUMALA, MIKÄ TUO ON?!" 

Lopulta välikohtaus päättyi siihen, että Irmel ajoi miehen ulos huoneesta sättien tämän tapoja.

Olen vähintään yhtä ymmälläni kuin sinäkin. 

****

 

Muuttumisleikkiä! 

Eljas intoutui räppäämään uudesta lookistaan. Yo, kivat keilailukengät! 

Whiit! On siinä håt roskakuilu! 

Kaksikko söi sinkkukeittiössä seisaaltaan. Kumpikaan ei tohtinut istua ainoalle tuolille, joka huushollista löytyi.

Talouden työtävieroksuva istutettiin lukemaan lehden työpaikkailmoitukset läpi. Nainen hymyili helpottuneena, kun vapaata seikkailijan paikkaa ei ollutkaan. Odotahan vain.

Irmelistä oli tavattoman hauskaa tuijottaa Eljaksen takaraivoa tämän syödessä. 

Sain kerrankin molemmat simit satimeen. Irmelin mielestä mukaromanttinen hetki oli otollinen työpaikkajutustelulle. 

Samaan aikaan pihalla villit rikkaruohot olivat piirittäneet avuttomat tomaattiparat. Hurjaa!

Hiphurraa, kimppakyyti!

Ei! Likainen mies, tiedän mitä ajattelet!

Hymyssäsuin istui Eljas luotettavan kyytinsä sisuksiin. Hän muuten kyyläsi tuota kuljettajaa pitkän tovin, ennen kuin tajusi kääntää painostavan katseensa pois ja kuski uskalsi painaa kaasua. 

 

Muodin ylijumala tepastelee tontille. Jonkun sortin muoti-ilmiö Puuhalassa tuo ruutuhousu-havaijipaita combo.

Luotin liikaa Eljaksen olemattomiin värkkäilytaitoihin ja onnistuin vastaamaan urakysymykseen väärin, seurauksena alennus. Hyvä minä. 

Hyönteismyrkkypöllyissään hän hoiteli puutarhaansa...

Eljas tuli töistä kotiin ja hymyili yhtä hölmönnäköisenä kuin lähtiessäänkin. Normaalisti simini itkevät sydäntä raastavasti ja vaipuvat syvään masennukseen. Outoa. 

Äärimmäisen sosiaalisena heppuna Eljas ajoi kotimatkalle mukaan tuppautuneen Simpan pois tontiltaan. Bongaa kissanperse.

Eläinrakas Eljas riensi tervehtimään Arska-kissaa. Pehmeä kissa muistutti pehmeistä ex-työkavereista, joten mies murtui kyyneliin. 

Itkuiselle Eljakselle ostettiin tuliterät tiirailuvälineet surua lievittämään. Mies ihastui ikihyviksi ja päätti testata lahjaansa kutsumalla ufoja paikalle. 

Irmel herätti huomiota karjumalla rikkaruohoille.

Arska teroitti kynsiään Irmelin rakkaassa sohvassa. Sanomattakin selvää, että katti sai lähtöpassit. 

Aah! Sininen valokeila lankesi kohdallesi, Eljas! 

Ilmekokoelma

Sisällä Irmel kokkaili rauhassa juustomakarooneja, eikä huomannut mitään, vaikka viereisen lasiseinän takana tapahtui UFO-hyökkäys. 

Nyt irti siitä putkesta, senkin jänishousu! Kerran se vaan kirpaisee. 

****

 

Irmel oli muuttunut yhdessä yössä suursyömäriksi. Mistähän se kertoilee? ;)

"Kauhea meteli!! Mitä tapahtuu?!" 

Eljas palaa kotiin! 

En malttanut odottaa, vaan kurkistin suoraan lentävän lautasen sisälmyksiin. Siellähän se miekkonen makaili täydellisessä lentovalmiudessa.

Noooin juuri, siitä seinästä läpi vaan... 

"IIIAAARGHHAARGHHARAHIRGAHAAAGH!!" 

"Eljas! Sinä elät!" 

Tuitui!

Irmel päätti, ettei halunnut miehensä enää ikinä karkaavan ufojen matkaan. Niinpä hän sitten rengasti pahasti traumatisoituneen Eljaksen miehekkäällä timanttisormuksella. 

Nääntyneenä matkastaan halki avaruuden Eljas keitti itselleen herkullista soppaa ja nautiskeli sen sinkkupöydän ääressä kukkia tuijottaen. 

Viimein pääsi Eljaskin petiin. Siinähän nukkuvat kuin sardiinit purkissa (pakollinen otsikkolause hätäisesti tungettuna viimeiseen kuvaan, seems legit...) :)

****

 

Siinäpä sellainen sepustus! Pahoittelen tekstin lievää sekavuutta, syytän univelkaani hehheh. 

Ensi osaa varten opettelen käyttämään kuvanmuokkausohjelmaa, frapsia JA vuodatusta paljon paremmin. 

Kommentointi on sitten suotavaa, että jos paikalle eksyt ja tämän lukaiset, niin... (:

Tack så mycket, tämä lähtee petiin.